Kilpailun välttämättömyydestä
Ei ole montakaan päivää siitä, kun viimeksi kuulin tutun ihmettelyn: - Mitä, vieläkö sä kisaat? En syyttele ihmettelijöitä, onhan ensimmäisistä kilpailuistani vierähtänyt jo tovi ja harjoittelukin on kovin satunnaista. Enkä oikeastaan paljon kisaakaan - mielestäni. Kilpailen itse asiassa paljon vähemmän kuin nykymaailmassa on tapana. On vaikea hahmottaa yhteiskunnasta sellaista sopukkaa, johon kilpailumentaliteetti ei olisi ulottanut ahnasta kouraansa. Seuraukset eivät useinkaan ole kauniita. Koko talouselämä jatkuvan kasvun paradokseineen perustuu kilpailuun: kun yrityksen kilpailukyky horjuu, YT-neuvottelujen alkaminen on vain ajan kysymys. Kärsijöiksi ajautuvat tahtomattaan yleensä tavalliset rivityöntekijät - ne, joilla ei alun perinkään ole ollut mahdollisuuksia taloudellisen kilpailun palkintosijoille. Vielä röyhkeämmin markkinatalous kohtelee kolmannen maailman halpaa työvoimaa, jonka avulla yritykset rakentavat nykyisin koko peruskestävyytensä. Myös viihteen saralla usk...